Muutto on takanapäin ja olemme nukkuneet nyt muutaman yön pahvilaatikkojen keskellä. Edelliset viikot ovat olleet ihan sikamoisen työläitä ja ajoittain usko projektin toteutumiseen on ollut koetuksella. Mutta täällä sitä nyt vihdoin ollaan. Villa Sandeliuksen asukkaina.
Helteet alkoivatkin juuri sopivasti ja uimavesi on lämmintä. Nyt otetaan vähän happea. Imetään kesästä irti vielä se mikä imettävissä on. Sillä välin kun muu perhe keskittyi uimiseen, päätin itse pilotoida pitkäaikaista haavettani: kaljakelluntaa. Ilman kaljaa kylläkin. Jos kaljakellunta alkaisi Väkinäisten sillalta, ehtisimme kellumaan mukavasti parin tuopin ajan Villa Sandeliuksen rantaan. Omalta rannalta ei kannata antaa virran viedä alaspäin. Muutamassa minuutissa oluttuopin vaahto vaihtuisi Langinkosken kuohuihin.