lauantai 26. heinäkuuta 2014

Uintipaikan testaus ylitti odotukset

Villa Sandelius rannan mahdollisuudet ovat jääneet vähäiselle kartoitukselle. Merikaupunkilaiselle vesistä tutuin elementti on tietenkin meri sen kaikissa muodoissaan. Vieraammaksi ja ehkä juuri siksi pelottavammaksi on jäänyt joki, varsinkin virtaavassa muodossaan.

Villa Sandelius sijaitsee Kymijoen rannalla, lähietäisyydellä Langinkoskesta ja sen kuohuista. Työmaalla vieraillessa usein mukana kuvioissa ovat myös lapset ja tästä syystä rannan läheisyydestä ollaan pääsääntöisesti pysytty poissa.

Vasta tänään testasimme rannan uintiolosuhteet, aikuisten kesken ja kuumimmalla mahdollisella säällä (mittari näytti +32 astetta, vesilämpötilaa ei mitattu mutta lämmintä oli).



Uiminen joenrannassa osoittautui hienoksi kokemukseksi! Veden virtaus oli luultua huomattavasti hillitympää ja toi vain hauskaa vaihtelua uimiseen. Virtauksen myötä vesi vaikutti raikkaalta eikä siinä ollut roskaa pinnalla. Uintipaikka sijaitsee kohdassa, josta aikaisemmin otettiin käyttöön kotkalaisten juomavesi.

Vedessä leikki lukematon määrä kaloja, joiden kirmailua oli kiva seurata. Helpompaa puutarha-akvaariota ei olekaan! Lähietäisyydellä kasvaa ulpukoita, mahdollisesti myös lumpeita. Olosuhteet niille ainakin on otolliset, joten mielessä siintää erinäiset lummekokeilut.

Ajatus virittyi myös talven mahdollisuuksiin: rannassa on massiivinen betonilaituri, josta käsin pääsee myös pakkasten koittaessa halutessaan suoraan harrastamaan avantouintia, syvyys riittää pikaiseen kastautumiseen tai laajempaankin pulikointiin. Kesällä kyseinen rakennelma mahdollistaa hypyt suoraan veteen, syvyyttä on eikä kivistä tietoakaan.

Betonirakennelma on sen verran jykevää tekoa, että ällän mallisena sen kainaloon jää täysin virtaukselta suojassa oleva kohta, johon voi jäädä mukavasti lillumaan vaikka kumipatjan kanssa. Itseasiassa allastuoli, jossa on drinksupidike, siintää jo haaveissa.

Laiturin jykevyydestä johtuen siitä voi tehdä jatkeen kelluvalle laiturille, jolloin laituri myötäilisi veden pintaa. Nykyisellään betonilaituri jää korkealle ja veteen tulee laskeutua joko tikkaita pitkin tai hyppäämällä. Suurista veden korkeuseroista johtuen tämä on ollut ainut tapa toteuttaa kiinteä laituri. Kelluvaa rakennelmaa yhdistämällä mahdollistuisi myös paikka, josta voi helposti vilvoitella varpaitaan pikaista viilennystä kaipaavalle.